Lukion opetussuunnitelma (vanha ops)
 

Opsin päävalikko


3.3. Opiskelijahuolto

 

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona.

(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 §)

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät Tampereen yliopiston hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa Tampereen kaupunki. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 §)

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on lukion henkilökunnalla.

(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 §)

 

3.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa lukion toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §)

Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 § (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa lukion toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §)

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä      

Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä 3) opiskeluhuollon koordinaatioryhmä (OKR) sekä 4) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 §, Lukiolaki 32 §)

Tampereen kaupunki nimeää opiskeluhuollon ohjausryhmän ja Tampereen yliopisto nimeää oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Lukion rehtori nimeää lukion opiskeluhuollon koordinaatioryhmän jäsenet lukuvuosittain. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella neljällä ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa Tampereen kaupungin opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä on Tampereen kaupungin nimeämä, johon tulee Tampereen yliopiston normaalikoulun edustajana johtava rehtori.

Tampereen yliopiston normaalikoulun opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.  Ryhmää johtaa Tampereen yliopiston nimeämä edustaja ja yhdessä Tampereen kaupungin kanssa päättävät sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Lukion opiskeluhuollon käytännön toimintaa koordinoi opiskeluhuollon koordinaatioryhmä eli OKR. Tämä ryhmän kokoontuu säännöllisesti koordinoiden lukiossa tapahtuvaa laaja-alaista ja moniammatillista opiskeluhuoltoa. (Lukiolaki 32 §)

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa tarvittaessa opiskeluhuollon koordinaatioryhmä. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.

3.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus http://www.tampere.fi/material/attachments/h/6KjP5EKyq/Hyvinvointisuunnitelma_kh_21.10.2013.pdf ,

2) Tampereen yliopiston normaalikoulun opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta http://www.uta.fi/normaalikoulu/lukio_ops/opiskelijahuolto.html

sekä 3) Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13 §, Lastensuojelulaki 12 § (1292/2013), Lukiolaki 10 § (478/20)

http://www.uta.fi/normaalikoulu/lukio/opiskelijahuolto.html03)

 

Tampereen kaupunki on laatinut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Se on hyväksytty Tampereen kaupungin valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 § (1292/2013)]

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset on otettu huomioon valmisteltaessa paikallisen Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta.

Opetussuunnitelma on laadittu opiskeluhuollon osalta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 § (478/2003)]. Opetussuunnitelman laatimisessa on tehty yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

 

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Tampereen yliopisto vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan Tampereen yliopiston normaalikoulun opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä koulun henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun Tampereen kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 §).Tampereen yliopiston normaalikoulun opiskelijakuntaa on kuultu ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27 § (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa on tehty yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tampereen yliopiston normaalikoulun opiskeluhuoltosuunnitelmassa on seuraavat asiat:

  1. Tampereen yliopiston normaalikoulun opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskelijamäärä on noin 270 opiskelijaa. Opiskelijoiden psykologi- ja kuraattoritarve ja terveydenhuoltopalveluihin hakeutuminen ovat osoittaneet selkeää kasvua viimeisten vuosien aikana. Koska koulu muodostaa kokonaisuuden alakoulusta lukioon ja toimijat ovat suurelta osin yhteiset (psykologi, kuraattori, erityisopettaja ja terveydenhoitaja) on palveluja kohdennettu tarpeen mukaan eri asteille. Eri asiantuntijat ovat olleet kokopäiväisesti tavoitettavissa koulupäivien aikana.

Koulupsykologin  työaika on 30 tuntia viikossa, kuraattorin 36 tuntia 15 minuuttia. Työaikaa on käytetty tarpeen mukaan eri asteilla.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden tarpeen arvioinnissa on hyödynnetty kouluterveyskyselyn antamaa tietoa sekä muita opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja ja opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. Edellä olevaan ja yleisiin suosituksiin perustuen tarve on

-          yksi terveydenhoitaja 600 opiskelijaa kohden

-          sosiaalityön (kuraattori) henkilöstömitoituksen mukaisesti asiakasmääräisesti 70 asiakasta/kuraattori

-          koulupsykologin työpanos 4 tuntia/100 opiskelijaa viikossa (Stakes)

 

Suunnitelmassa tarkennetaan opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan siinä vaiheessa kun se on mahdollista ja siten kun se sovitaan Tampereen kaupungin kanssa.

 

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat      

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion toimenpiteet opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi ovat rakentuvat seuraavista elementeistä:

Opiskelijoiden osallisuutta vahvistetaan oppilaskuntayön lisäksi sitouttamalla ryhmien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia oppilaskunnan hallituksen jaksokokouksiin, joissa säännöllisesti käsitellään opiskelijoiden hyvinvointiin, terveyteen ja viihtymiseen liittyviä kysymyksiä. Oppilaskunnan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan lisätään opiskelijoiden hyvinvointia koskevat tavoitteet, niiden arvioinnissa käytettävät mittarit ja arvioinnin jälkeisten toimenpiteiden yhteisen suunnittelun. Tästä vastaa oppilaskunnan ohjaava lehtori yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa. (Lukiolaki 27§)

Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien osallisuuden vahvistamiseksi keskittyvät huoltajatapaamisiin ja vanhempainiltoihin. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillan teemana on opiskelijoiden hyvinvointisuunnitelman esittely, opiskelijahuollon työntekijöiden esittely ja tehtävien kuvaukset. Toisen ja kolmannen vuoden vanhempaintapaamisiin liitetään ajankohtainen opiskelijahuollollinen näkökulma. Huoltajille esitellään eri vuosikursseille suunnitellut hyvinvointia edistävät toimet  (lukitestit ja niiden tulokset, opiskelijoiden perehdyttäminen ja starttikurssit, pedagogisen tuen mallit, varikkotoiminta, Oiva-työkalu yms. oppimista edistävät toimenpiteet)

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on sujuvoittaa opiskelija koulutyötä ja huolehtia oppimisesteiden poistamisesta. Ryhmän tehtävänä on huolehtia esteiden poistamisesta ja opiskelijan työn kaikenpuolisesta helpottamisesta sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.

Lukion opiskeluhuolto työskentelee kiinteässä yhteistyössä nuorisotoimen, lastensuojelun sekä poliisin kanssa. Kyseiset asiantuntijat osallistuvat koulun arkipäivään esim. teemapäivinä, eri oppiaineiden kursseilla ja huoltajatapaamisissa oman ammattialueensa perustehtävien ohella.

Terveysneuvonnan ja terveystiedon välinen yhteistyö tapahtuu eri asiantuntijoiden kautta. Terveyskyselyn tulosten esitteleminen ja hyödyntäminen koulun kehittämistyössä on säännönmukainen yhteinen tehtävä. Erilaisten teemapäivien kautta (päihteet, huumeet, hyvät tavat, stressi, jännittäminen, erilaiset häiriöt) mahdollistavat oppiaineiden rajat ylittävän yhteistyön terveystiedon ohella esim. psykologian ja biologian kanssa. Koulun asiantuntijoista yhteistyössä ovat mukana opettajien ohella myös kouluterveydenhoitaja ja lääkäri.

Opiskeluun osallistumisen seuranta tapahtuu koulussa Wilma-järjestelmän kautta. Opiskelijan syrjäytymisen oire on usein toistuvat poissaolot. Tästä syystä ryhmänohjaajien tärkeä yhteydenpidonväline on Wilma, jossa vanhempien kanssa voidaan käydä tietosuojatusti keskustelua opiskelijan poissaolojen lisäksi hänen opintosuorituksistaan, valinnoista tai muista hyvinvointiin liittyvistä asioista. Opiskelija hyvinvoinnin tukena ovat ryhmänohjaajan ohella opinto-ohjaaja ja rehtori sekä koulun opiskeluhuollon asiantuntijat. Säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden ohella opintojen ohjaus, kehityskeskustelut huoltajan kanssa sekä erilaiset huoltajatapaamiset ja huoltajille ja opiskelijoille suunnatut teemaillat ovat toimia, joilla seurataan opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia kouluyhteisössä.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio on esteetön koulu, esim. pyörätuolilla liikkuva opiskelija pääsee kaikkialle koulussa. Tapaturmien ehkäisyyn, ensiavun järjestämiseen ja hoitoon ohjaukseen on erilliset ohjeet, http://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa tupakkatuotteiden, alkoholin ja päihteiden käyttö on kielletty järjestyssäännöissä. Välitunneilla valvovat opettajat vastaavat toiminnasta koulualueella. Lukiolaisen toimintaan puututaan kouluaikana ja koulualueella järjestyssääntöjen määrittämässä järjestyksessä. Opiskelijoille järjestetään säännöllisesti informaatiotilaisuuksia tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käytön haitoista. Kyseiset tilaisuudet järjestetään joko nuorille tai nuorille ja heidän huoltajilleen.  Puuttumisen malli esitellään vuosittain opiskelijoille ja heidän huoltajilleen.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio tekee yhteistyötä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa oppilaitoksen terveyden, turvallisuuden ja yhteisön hyvinvoinnin osalta. Yhteiset käytänteet ovat muodostuneet vuosien kuluessa. Yhteisön hyvinvointia tutkitaan kyselyillä ja erilaisilla mittauksilla, joiden kautta tarkastetaan yhteisiä käytänteitä (esim. oppilaitoksen hyvinvointiprofiilimittaus).

Suunnitelma opiskelija suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta erilaisissa kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa pohjautuu strategisesti merkittäviin asiakirjoihin, joita Tampereen yliopistossa on laadittu. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio on osa kasvatustieteiden yksikköä, jonka toimintakäsikirjaa koulussa soveltuvin osin noudatetaan. Myös asiakirjat, jotka on laadittu kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ehkäisemään, koskevat koko työ- ja opiskelijayhteisöä.

 

Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

 

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on laadittu suunnitelma.

[(Lukiolaki 21 § (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 §]

 

Lukiolain 21 § nojalla opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjää velvoitetaan laatimaan suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä koulussa. Pahoinpitely on rikos. Rikoslain 27 luvussa toisen solvaaminen tai herjaaminen on säädetty rangaistavaksi teoksi.

 

Tampereen yliopiston normaalikoulu on syrjinnästä vapaa alue ja sitoutunut kohtelemaan kaikkia opiskelijoita ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

 

Kiusaamisen ja häirinnän määrittely

Kiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaamisella tarkoitetaan, että yksittäiselle opiskelijalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi selän takana pahan puhumista, ilkeiden juorujen tai valheiden levittämistä, tönimistä, lyömistä, ulkopuolelle jättämistä, netissä tapahtuvaa loukkaamista tai väärien tietojen levittämistä, ilkeiden tai uhkaavien tekstiviesti tai sähköpostien lähettämistä tai mitä tahansa toimintaa, joka vahingoittaa tai loukkaa toista. Kiusaaminen voi tapahtua sosiaalisessa mediassa, kuten Facebook, Twitter, Ircgalleria.

 

Seksuaalinen häirintä ja rasismi ovat kiusaamista. Kiusaaminen esiintyy usein verhotusti, siksi aikuisten voi olla vaikea sitä havaita. Kiusaaminen on kiusatulle subjektiivinen kokemus. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa kiusaamiseen puututaan aina, kun joku on kokenut tilanteen kiusaamisena. Kiusaajaksi voi siten leimautua, vaikka ei olekaan itse tarkoittanut pahaa.

 

Kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy

Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä käsitellään opiskelijoiden kanssa kerran lukuvuodessa ryhmänohjaajan tuokiossa ensimmäisen jakson aikana. Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi opiskelijoille annetaan tietoa kiusaamisesta, sen muodoista ja seurauksista. Opiskelijoille kerrotaan kiusaamiseen liittyvistä ryhmämekanismeista ja -rooleista: siitä, miten helposti opiskelijat tulevat menneeksi mukaan kiusaamisen ja edesauttaneeksi sen jatkumista vaikka eivät lainkaan hyväksy kiusaamista.

 

Ryhmänohjaustuokiossa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille tehdään kysely kerran lukuvuodessa. Tarvittaessa kysely tehdään myös kolmannen vuoden opiskelijoille. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kysytään terveystarkastuksessa kiusaamisesta, ja aihetta käsitellään terveystiedon oppitunneilla.

 

Opiskelijat voivat myös jättää tietoa opiskelijahuollon koordinaatioryhmälle (OKR) wilmaan

koko lukuvuoden ajan. Saadessaan tietää kiusaamisesta opiskelijat tai vanhemmat ottavat yhteyttä

ryhmänohjaajaan, rehtoriin tai oppilashuollon koordinaatioryhmän edustajaan. Opettajat tuovat

tiedon kiusaamisepäilystä OKR:ään.

 

Tutor-opiskelijoiden koulutuksessa käsitellään myös kiusaamista. Ryhmänohjaajan haastatteluissa kysytään kiusaamisesta ja aiheesta tiedotetaan opettajia vuosittain. Mahdollisuuksien mukaan opettajille järjestetään myös koulutusta.

 

Tiedottaminen

Henkilökunnan pitää tuntea Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Ykkösvuosikurssin ryhmänohjauksen

agendalla on kiusaamisen käsittely. Suunnitelma on vanhempien ja opiskelijoiden nähtävissä lukion kotisivuilla. OKR arvioi ja päivittää suunnitelman vuosittain.

 

Kiusaamistapausten  ja häirintätapausten käsittely

Jokainen väitetty kiusaamistapaus on tutkittava huolellisesti ja aloitettava selvitys mahdollisimman nopeasti. Kaikkia osapuolia on kuultava. Opiskelijoilla tulee olla tieto, miten asia on tullut selvitettäväksi. Prosessilla tavoitellaan positiivista muutosta ja väärinymmärrysten oikaisemista sekä haetaan ymmärrystä toisen kunnioittamisesta ja vuorovaikutuksesta. Kiusaamistapaukset selvitetään KiVa-koulu -mallia mukaillen

(Lähde: Salmivalli, 2003: Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja).

 

Työryhmä on OKR.

 

1. Jos on kyse yksittäisestä tilanteesta, ryhmänohjaaja selvittää asian opiskelijoiden

kanssa. Jos kiusaaminen tai häirintä on toistuvaa, RO tuo asian OKR:ään.

2. Kaksi henkilöä henkilöstöstä osallistuu käsittelyyn.

3. Tapauksesta kerätään tietoa haastattelemalla ryhmänohjaajaa ja muita asiasta tietäviä

opettajia.

4. Tapauksen käsittelijät tapaavat kunkin osapuolen yksilökeskusteluissa. Tavoitteena

on, että jokaisen näkökulma tulee esiin. Tässä yhteydessä sovitaan alaikäisten kanssa

yhteydenotosta huoltajiin ja aikataulusta.

5. Eri osapuolten yhteinen keskustelu järjestetään vasta, kun tilanne on saatu laukeamaan.

6. Käsittelyn lopputuloksena yhteinen sopiminen ja anteeksipyyntö/-antaminen, jos

se on mahdollista. Voidaan tehdä kirjallinen sopimus.

7. Seurantakeskustelut asianosaisten opiskelijoiden kanssa esim. kahden viikon päähän,

sovitaan myös jatkoseurannasta.

8. Jos kiusaaminen tai häirintä  ei lopu, otetaan käyttöön koulun rangaistuskeinot (esimerkiksi puhuttelu) ja pyydetään apua muilta viranomaisilta.

9. Selvittämiskeskustelut kirjataan muistioksi. Muistiot säilytetään koulun arkistossa.

 

Huoltajille tarjotaan tarvittaessa mahdollisuutta kuulemiseen. Kaikille osapuolille tarjotaan myös tarvittaessa opiskelijahuollollista yksilötukea. Tarvittaessa työskennellään koko ryhmän kanssa tavoitteena kiusaamisongelman vakavuuden tiedostaminen ja kiusaamiseen liittyvien ryhmäroolien ja -normien muuttuminen. Tällöin asianosaisten opiskelijoiden nimiä ei tuoda esiin, vaan kiusaamista käsitellään yleisellä tasolla.

 

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

 

Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma

 

3. Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi – ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan sekä huoltajien kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä.

Kun kenellä tahansa kouluyhteisön työntekijällä herää huoli jostakin opiskelijasta, tulee hänen ensimmäisenä keskustella asiasta kyseisen opiskelijan kanssa. Jos keskustelun jälkeen on edelleen huolta, tulee työntekijän ohjata opiskelija koulupsykologille, kuraattorille tai opiskeluterveydenhuoltoon. Työntekijän tulee ottaa yhteyttä edellä mainittuihin tahoihin yhteistyössä ja tarvittaessa yhdessä opiskelijan kanssa. Työntekijä myös keskustelee oppilaan kanssa mahdollisesta yhteydenotosta opiskelijan huoltajaan ja tarpeen vaatiessa hänellä on velvollisuus informoida huoltajaa.

Tarvittaessa yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolla huoli opiskelijasta on herännyt.

Ryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Alaikäisellä on oikeus painavasta syystä kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja, ellei se ole selvästi vastoin hänen etuaan. Arvion edun vastaisuudesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

  1. Yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta, yhteystiedot sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
  2. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattinsa tai virka-asemansa
  3. kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
  4. asian aihe ja vireille panija
  5. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arvioit, tutkimukset ja selvitykset
  6. toteutetut tukitoimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
  7. tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
  8. toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot

Jos sivullisille annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisätyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Opiskeluhuoltokertomukset sekä muut opiskeluhuollon tehtävissä laaditut ja saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä. Opiskelijan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle opiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan opiskelijan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.

Kouluterveydenhuollon henkilöstö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon koulupsykologi ja kuraattori kirjaavat asiakastiedot omiin asiakaskertomuksiinsa.

Opiskeluterveydenhuolto

Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta.  Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman lukion terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen.

 

Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä. Käyntimaksu peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta, jonka jälkeen käynnit ovat maksuttomia yhden kalenterivuoden aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat kutsun terveystarkastukseen.

 

Kehotuskirje suun terveydenhuoltoon varata aikaa lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille.

Lisätietoja: www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan.

 

Koulutapaturma on koulumatkalla tai kouluaikana sattunut tapaturma. Ensiavusta huolehtinut henkilö ilmoittaa tapaturmasta opiskelijan huoltajalle. Opiskelija ohjataan hoitoon terveyspalveluiden neuvonnan antaman ohjeen mukaan alueen terveysasemalle tai päivystysasema Acutaan. Koulutapaturmista täytetään koulutapaturmalähete, joka on edellytys korvausten saamiseksi. Huoltajan käyttäessä omatoimisesti yksityisiä sairaanhoito-palveluja kustannuksia ei korvata.

 

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

 

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan, sekä huoltajien kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan suostumukseen.

Alaikäisellä on oikeus painavasta syystä kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja, ellei se ole selvästi vastoin hänen etuaan. Arvion edun vastaisuudesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

   

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

 

Tampereen yliopisto vastaa yhteistyössä Tampereen kaupungin opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 §)

 

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Suunnitelmassa on esitetty seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi on kuvattu seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.