Lukion opetussuunnitelma (vanha ops)
 

Opsin päävalikko


5.21. Kuvataide

5.21.1. Yleistä

Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omalle elämälleen ja koko yhteiskunnalle. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.

Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen kuvataiteen lukiodiplomi.

5.21.2. Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetussuunnitelmassa

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Kuvataide seuraa yhteiskunnan tapahtumia ja muutoksia reagoiden ja kantaa ottaen sekä osallistuen yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteen keinoin. Taide rakentaa ja muuttaa myös elinympäristöä. Kuvataide tukee omien ideoiden pitkäjänteistä kehittämistä ja suunnitelmien konkreettiseen muotoon muuttamista.

Opiskelijat tutustuvat ajankohtaiseen taiteen kenttään ja erilaisiin visuaalisen alan ammatteihin. Eettisten ja esteettisten arvovalintojen pohdinta sekä visuaalisten merkkien merkitysten ja vaikutusten oivaltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Kuvataiteen avulla voidaan käsitellä yhteiskunnan ja yksilön elämän kipupisteitä (esim. henkistä ja fyysistä väkivaltaa) sekä niiden syitä ja seurauksia. Sekä taiteen tekemisen että analyyttisen keskustelun avulla etsitään keinoja ongelmien tunnistamiseksi ja kriisitilanteiden auttamiskeinoiksi. Taide kasvattaa opiskelijaa psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseksi aikuiseksi. Taidekasvatus sallii tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn. Se tuo elämäniloa, edistää mielenterveyttä ja auttaa jaksamisessa.

Ympäristöestetiikka ja arkkitehtuuri perehdyttää opiskelijaa yhdyskuntasuunnitteluun - toimivan ja turvallisen ympäristön rakentamiseen.

Kestävä kehitys

Ympäristökasvatus on yksi kuvataiteen osa-alue. Kuvataide opettaa havainnoimaan ja tutkimaan eri ympäristöjä, lisäksi opitaan ymmärtämään syitä ja seurauksia ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Muotoilun ja arkkitehtuurin tuntemus opettaa arvottamaan ympäristön historiallisia kerrostumia. Kuvataiteen opetuksessa painotetaan vastuuta ympäristöstä ja ohjataan opiskelijaa omilla valinnoillaan kestävään elämäntapaan.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Taide kulttuurin tulkkina on keskeinen lukion kuvataideopetuksen sisältö kaikissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa. Esim. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu, tavarakulttuuri, arkkitehtuuri ja ympäristöestetiikka ovat sisältöalueita, joissa korostuu toisaalta kulttuuri-identiteetti, toisaalta kansainvälisyys. Kulttuuri muotoutuu myös merkityksellistäessämme arkipäiväisiä prosesseja, kuten television katselua tai esineiden käyttämistä. Lukion kuvataide opettaa ympäristö- ja mediakasvatuksen puitteissa jäsentämään myös kaupallistunutta ja medioitunutta kulttuuri-identiteettiämme.

Teknologia ja yhteiskunta

Kuvataidetta tuotetaan myös teknologian keinoin, joten kuvataiteessa opetetaan myös teknisiä valmiuksia ja rakennetaan / käsitellään ihmisen suhdetta teknologiaan. Teknologian käyttö ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan sen suhde opetukseen on välineellinen ja kuvataidetta palveleva. Esim. viestintä- ja elokuvakasvatuksen avulla pyritään kriittiseen suhtautumiseen teknologiaa kohtaan. Teknologista kehitystä ei tapahdu ilman olemassa olevien mallien kyseenalaistamista. Taiteen keinoin on mahdollista myös ennakoida ja kuvitella sekä leikitellä ihmisen ja teknologian välisen suhteen tulevaisuudella. Teknologinen kehitys vaatii taustalleen luovaa tarinankerrontataitoa.

Viestintä- ja mediaosaaminen

Visuaalisen lukutaidon harjoitteleminen ja oppiminen ovat keskeisiä kuvataiteen tavoitteita. Pyrkimyksenä on kehittää tiedostavaa, vastuuntuntoista sekä kriittistä median kulutusta ja tekemistä. Lukion kuvataide opettaa tulkitsemaan, tuottamaan ja analysoimaan median visuaalisia tekstejä.

5.21.3. Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen kuvataiteen opetussuunnitelmassa

Persoonallisen itseilmaisun syventäminen, visuaalisen maailman ymmärrys, tulkinta ja arvottaminen sekä luovan ongelmanratkaisun soveltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita. Niillä syvennetään opiskelijan omakohtaista suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin sekä tuetaan henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Kuvataiteen sisäinen integraatio ja monipuoliset työskentelymenetelmät syventävät sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tilannesidonnaista oppimista.

Kuvataideopetuksessa syvennetään opiskelijan kulttuurisuhdetta tutustumalla kaupungin kuvataidetarjontaan sekä hyödyntämällä opetuksessa valtakunnallisesti keskeisiä

kuvataidekohteita. Laaja-alainen visuaalisen mediakulttuurin ymmärrys ja arkipäiväinen käyttö edellyttävät tasavertaisesti korkeatasoisia opetusvälineitä, koulutuspalveluita sekä innostavaa työympäristöä. Turvallinen, innostava ja sosiaalisia taitoja kehittävä taidekasvatus edellyttää asianmukaisia opetustiloja ja pieniä ryhmäkokoja.

5.21.4. Opetuksen tavoitteet

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija •oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa

5.21.5. Arviointi

Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Kuvataiteen kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain erityistapauksissa.

5.21.6. Kansainvälisyys kuvataiteessa

Kuvataiteen oppisisältöihin kuuluu mm. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu, tavarakulttuuri, arkkitehtuuri ja ympäristöestetiikka, joihin kansainvälisyys olennaisesti liittyy. Taide on samaan aikaan sekä keskeinen osa kulttuuri-identiteettiä että kulttuurirajat ylittävä yhteinen "kieli". Taidekasvatus tukee monikulttuurista koulua.

Tampereen normaalikoulun Comenius-viikkoon osallistuneet opiskelijat ovat työskennelleet kuvataiteen projektissa. Eri maista tulleet opiskelijat ovat sulauttaneet erilaisia kulttuurisia arvojaan ja ajatteluaan taiteen keinoin taiteen kielellä yhteisiksi taideprosesseiksi.

Tampereen normaalikoulun oppilaiden taidenäyttely on kiertänyt Comenius-kouluissa Euroopassa. Pyrimme kehittämään kyseisenlaista kansainvälistä näyttelytoimintaa jatkossa lisää.

5.21.7. Pakolliset kurssit

1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

5.21.8. Syventävät kurssit

3. Media ja kuvien viestit (KU3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)

Kurssilla maalataan akryyli-, öljyväri- ja akvarellimaalauksia, perehdytään maalaustekniikoihin, kehitetään omaa ilmaisua ja tutkitaan omien taidenäkemysten suhdetta maalaustaiteen erilaisiin tyyleihin. Tämän kurssin sisältöjä syvennetään KU8 -kurssilla, joka soveltuu jatkokurssiksi tälle kurssille.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

6. Plastinen sommittelu: savi- ja kipsityöpaja (KU6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

7. Piirustus ja grafiikka (KU7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

8. Maalauskurssi II (KU8)

Kurssi syventää KU4-kurssia (taiteen kuvista omiin kuviin). Opiskelija voi kuitenkin osallistua tälle kurssille, vaikka hän ei ole suorittanut KU04-kurssia, jos hänellä on muuta kokemusta maalaamisesta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

9. Syventävän itseilmaisun kurssi (KU9)

Kurssilla on mahdollisuus tehdä valtakunnallinen lukiodiplomityö tai muu oma taiteellinen kokonaisuus. Opiskelija saa yksilöllistä ohjausta hänelle merkittävillä kuvan tekemisen tekniikoilla.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventyy ja keskittyy yhden teeman äärelle

Keskeiset sisällöt

10. Valokuvaus (KU10)

Kurssilla opetetaan valokuvauksen perustaitoja; harjoitellaan kuvan sommittelemista, valottamista ja vedostamista. Myös pimiötyöskentely kuuluu tähän kurssiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

14. Videokurssi (KU 14)

 

Kurssilla harjoitellaan videon toteuttamista ideasta valmiiksi videoksi. Kurssilla tehdään harjoitustöitä itsenäisesti ja pienissä ryhmissä. Keskeistä on saada valmiiksi useampia pieniä videoita ja oppia itse tekemällä. Kurssilla toteutetaan videoita myös iPadia tai vastaavaa laitetta käyttäen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

- ymmärtää videotyön prosessin ideatasolta valmiiksi teokseksi

- harjoittelee ideointia, käsikirjoittamista, kuvausta ja leikkausta

- oppii käyttämään erilaisia videokuvauksen välineitä

- tutustuu erilaisiin tehokeinoihin sekä kuvaustilanteessa että leikattaessa

- ymmärtää äänen ja musiikin merkityksen videotyössä

 

Keskeiset sisällöt

- videokameran tekniikka ja kuvausasetukset

- kuvan rajaus ja sommittelu

- leikkaus ja videon jälkityöt

- ääni ja musiikki videossa

- hyvän tuotantoäänen tallentaminen

- käsikirjoitus ja kuvauksen suunnittelu

 

Arviointi

Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla. Arvioinnin perusteena ovat läsnäolo, aktiivisuus, pitkäjänteisyys ja suhtautuminen työhön, työn tulos, työprosessi, yhteistyökyky ja kyky ymmärtää roolinsa ja tehtävänsä työryhmän jäsenenä.