Lukion opetussuunnitelma (vanha ops)
 

Opsin päävalikko


7.1. Koulun itsearvioinnin periaatteet

Koulun itsearvioinnin tarkoitus on hankkia luotettavaa tietoa koulun tuloksellisuudesta. Koulun tuloksellisuuteen liittyy laadunvarmennus, joka tarkoittaa sitä, että koulu hank­kii tietoa koulunsa päättäneiden opiskelijoiden menestymisestä jatko-opinnoissa ja / tai työelämässä ja muuttaa tämän tiedon perusteella toimintatapojaan siten, että koulun tuotosten laatu on mahdollisimman hyvä. Lisäksi tietoa kerätään koulussa olevilta opiskelijoilta.

Tuloksellisuus:
Koulun toiminta on tuloksellista, kun koululle ja oppimiselle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. Tuloksellisuutta on arvioitava suhteessa kou­lun resursseihin ja oppimisen lähtötasoon. Tuloksellisuus muodostuu koulun toiminnan taloudellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta.

Taloudellisuus:
Koulun toiminta on taloudellista, kun olemassa olevat varat ja resurssit käytetään mahdollisimman edullisesti päämäärän kannalta.

Vaikuttavuus:
Koulun vaikuttavuus on oppimistuloksia sekä käsityksiä ja arvioita koulu­tuk­sen laadusta, toimivuudesta, saatavuudesta, riittävyydestä ja vaikutuksesta ym­pä­ristöön. Vaikuttavuudessa on pääpaino sillä, miten päteviä, tasapainoisia ja kehittymishaluisia persoonallisuuksia koulu tuottaa jatko-opintoihin ja työ­elämään.

Tehokkuus:
Koulun tehokkuus on työnjakoa, tiedonkulun sujuvuutta, henkilöstön päte­vyyt­tä, organisaation toimivuutta, työilmapiiriä ja opetussuunnitelman toteu­tu­mista. Koulu toimii tehokkaasti, kun hallinto-, ajoitus- ja opetusjärjestelyt ovat toteutetut joustavasti ja optimaalisesti.

Koulun toimintaa arvioidaan edellä mainittujen tavoitteiden suunnassa. Arviointi voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:

Koulun tilan, toimintatapojen ja toimivuuden arviointi

Arvioidaan koulun suhteiden kehittymistä lähiympäristön ja yliopiston eri lai­tosten kanssa, koulun opetussuunnitelman toimivuutta, koulun omaleimai­suu­den kehittymistä, koulun kehittämistoiminnan sujumista, koulun resurssointia ja taloudellisuutta sekä opetusharjoittelun sujumista.

Koulun opetuksen ja opetuskäytänteiden arviointi

Arvioidaan koulun johtamisen tarkoituksenmukaisuutta, opetussuunnitelman mukaisten kasvatustavoitteiden saavuttamista, oppimisympäristöjen luomista, oppilaiden kehittymistä ja edistymistä, yhteissuunnittelun sujumista, töiden ja tehtävien jakaantumista tarkoituksenmukaisesti, kehittämisprojektien toteu­tu­mista, opetusharjoittelun sujumista, koulun tilojen ja laitteiden käyttökelpoi­suut­ta sekä täydennyskoulutuksen saatavuutta.

Koulussa tapahtuvan oppimisen arviointi

Arvioidaan koulun asiakkaan omaa oppimista, sen syventymistä, itseohjau­tu­vuutta, omatoimisuuden ja vastuuntunnon kehittymistä, omien tavoitteiden ja va­lintojen toteutumista, käyttäytymistä, yhteistyökyvyn, ajankäytön sekä opis­ke­­lu­taitojen kehittymistä.

Koulun itsearvioinnissa tietoa ja palautetta kerätään erilaisilla kyselyillä, lomakkeilla, kartoituksilla ja keskusteluilla eri osapuolten kanssa. Arviointia voidaan suorittaa myös käyttämällä koulun ulkopuolista arvioijaa tai arvioijaryhmää. Tiedon keruussa käytetään sopivia ja luotettavia koulun ulkopuolelta hankittuja mittareita ja kehitetään omia. Mahdollisuuksien mukaan koulu kerää tietoa koulunsa päättäneiden opiskelijoiden menestymisestä jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Koulun toimintaa kuvataan laatimalla yhteenvetoja arviointimateriaalista, julkaisemalla kokeilu- ja tutkimusraportteja sekä muuta koulun toimintaan liittyvää materiaalia.

Koulun itsearviointi on tehtäväkenttänä laaja ja aikaa sekä työtä vaativa. Itsearvioinnista ei saa muodostua koulun opetustoimintaa haittaava tekijä.

Syksyn suunnittelukokouksessa sovitaan alkavan lukuvuoden arvioinnin osa-alueista ja aikataulusta.

Opetussuunnitelmatyöryhmän tehtävänä on esityksen tekeminen opettajakunnalle suun­nit­telu­kokousta varten kunkin lukuvuoden itsearvioinnin osa-alueista ja vastata itse­arvioinnin toteuttamisesta.

Koulun itsearviointia toteutetaan kappaleen 7.2 suorituskaavion mukaisesti.