Lukion opetussuunnitelma (vanha ops)
 

Opsin päävalikko


5.17. HISTORIA

5.17.1. Yleistä

Lukion historianopetuksen kautta opiskelijalla on mahdollisuus ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja siinä tapahtuvia muutoksia. Historia auttaa opiskelijaa hahmottamaan tämän päivän kansainvälistä maailmaa ja maailmantilannetta. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova ja tukeva oppiaine.

Opetuksen lähtökohtana on historia tieteenalana. Historiassa huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan, huomioiden myös ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, paikka, muutos, jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia antaa mahdollisuuden käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyviä seikkoja. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta. historia opettaa kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Maamme omaa historiaa tarkastellaan osana maailmanhistoriaa. Historian opetuksessa huomioidaan myös oma kulttuuriperintömme sekä Unescon maailmanperintö. Erityispiirteenä opetuksessa on paikallishistoria - teollisuusperintö, johon Tampereella on hyvät opetusmahdollisuudet. Yhteistyötä voidaan tehdä yliopiston ainelaitosten kanssa, museoiden, eri julkisyhteisöjen ja Tampereen kaupungin koululaitoksen sekä yritysten kanssa.

Pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Pakolliset kurssit suositellaan kuitenkin suoritettavan järjestyksessä 1, 2, 3, 4.

Mikäli opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, on hänen aina sovittava opettajan kanssa vaadittavasta kirjallisuudesta, korvaavista tehtävistä ja tutkielmasta. Historiassa suositellaan, ettei opiskelijalla olisi itsenäisiä suorituksia ainakaan kahta useampaa yhden lukuvuoden aikana.

5.17.2. Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.17.3. Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian taidot ja ajattelutapa sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto, hallita aikasuhteita ja kausaliteetteja sekä kykyä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti.

Jokaisen kurssin alussa arviointiperusteet käydään läpi yhdessä opiskelijoiden kanssa. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Historian koulukohtaiset syventävät kurssit ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisia syventäviä kursseja tukevia.

5.17.4. Aihekokonaisuudet

Historia oppiaineena nostaa esiin hyvin erilaisia aihekokonaisuuksia. Näiden kautta on mahdollista tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden ja sidosryhmien kanssa.

AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Aatehistorian taustaa vasten tarkastellaan ihmisoikeuksia ja YK:n perusoikeuksia. Aktiivinen kansalaistoiminta, demokratian kehitys ja merkitys tulee esille opiskeltaessa 1900-luvun historiaa. HI 2, HI 3, HI 4 ) Asioita voidaan lähestyä museoiden ja kansalaisjärjestöjen avulla.

HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS

Historiassa pohditaan erityisesti hyvinvointivaltion, oikeuslaitoksen ja turvallisuuspolitiikan kehitystä, (HI 3, HI 4). Yhteistyötä on mahdollista tehdä tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen kanssa.

KESTÄVÄ KEHITYS

Pohditaan, miten ihminen on muokannut ympäristöään. Historia oppiaineena auttaa oppilasta ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen kansallisella ja globaalilla tasolla, (HI 1, HI 3, HI 6). Historia valottaa ihmisen ja ympäristön yhteisen menneisyyden. Yhteistyötä voidaan tehdä eri ympäristöjärjestöjen ja ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston kanssa.

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS

Kulttuurihistoria auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa identiteettiään ja ymmärtämään eri kulttuureja, (HI 2, HI 5, HI6).Yhteistyötä voidaan tehdä eri museoiden ja eri kulttuurijärjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen, museoviraston, arkistojen ja ympäristökeskuksen kanssa sekä osallistumalla esim. Lähde-projektiin.

KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälisyys historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa on luonnollinen ja tärkeä painopistealue. Ihmiset ja yhteisöt eivät toimi suljetussa tilassa, vaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten, valtakuntien tai valtioiden sekä kulttuuripiirien kanssa. Kansainvälisyys on ennen kaikkea vieraiden kulttuurien tuntemusta, Tämä antaa opiskelijalle mahdollisuuksia oppia ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan arvomaailmaa ja elämäntapaa, mikä on olennainen osa kansainvälisyyden ilmenemistä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa..

Opiskelijoita ohjataan myös tiedostamaan Suomi ja suomalaisuus osana pohjoismaita, Euroopan unionia sekä laajempaa kansainvälistä yhteisöä, Eri kulttuurien tuntemus auttaa opiskelijaa myös selviytymään kansainvälisillä työmarkkinoilla sekä löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa ja maailmassa. Kansainvälisyys on koulun painopistealue, (HI 1, HI 2; HI 3, HI 4, HI 5, HI 6, HI 7, HI 8, HI 9). Yhteistyötä voidaan tehdä eri kansainvälisten järjestöjen, museoiden ja julkisyhteisöjen ja yliopiston ainelaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa.

TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA

Historia käsittelee teknologian kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Tampereella on keskeistä kaupungin teollisuusperintöön tutustuminen, (HI 1, HI 3, HI 4). Yhteistyötä voidaan tehdä museoiden kanssa, opetuksessa voidaan käyttää verkkomateriaalia ja tehdä opintoretkiä.

VIESTINTÄ JA MEDIAOSAAMINEN

Historiassa käytetään monipuolisia lähteitä. Lähdekritiikkiä korostavana oppiaineena historiassa opiskellaan mediakriittisyyttä. Historiassa on myös mahdollisuus tehdä erilaisia tulkintoja. (HI 3, HI 4). Yhteistyötä voidaan tehdä median kanssa ja tutkia esim. uutisten totuutta lähdekritiikin avulla.

VERKOSTOITUMINEN

Historian eri kurssien aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää verkostoitumalla ( I 1, HI 2, HI 3, HI 4) seuraavien sidosryhmien kanssa, esim. yliopiston eri ainelaitokset, museot, taideaineiden laitokset, kirjastot, tutkimuslaitokset, ympäristökeskukset, media, kansalaisjärjestöt ja Eurooppa-tiedotus.

5.17.5. Pakolliset kurssit

HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri

Kurssi tarkastelee väestö ja yhteiskuntahistoriaa pitkittäisleikkauksena, keskittyen kuitenkin esimerkkeinä toimiviin elinpiireihin. Kurssin avulla valotetaan historiallisen muutoksen ja prosessin luonnetta. Sisältöjen pääpaino on yleisen historian alueella, jota täydennetään soveltuvissa kohdissa Suomen historian ilmiöillä. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat luonto ja talous, yhteisön eloonjääminen ja muuttuminen, taloudelliset murroskaudet, muuttoliikkeet sekä sukupuolten tehtävänjako.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Varhaiset kulttuurit Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

Työnjako ja kulttuurien synty

Kreikka ja Rooma länsimaisen kulttuurin perustana

Keskiaika

Löytöretket

Teollistuminen

Globaali kulutusyhteiskunta

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssilla on mahdollista painottaa Kansainvälisyyden, Kestävän kehityksen sekä Teknologian ja yhteiskunnan aihekokonaisuuksia.

HI 2 Eurooppalainen ihminen

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kehitystä ja keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta aatteellista ja historiallista kehitystä. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Opiskelija tutustuu eurooppalaiseen kulttuuriperintöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Eurooppalainen kulttuuri kautta aikojen

Antiikin aika ja kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

Uuden ajan ihminen

Valistusaatteet uuden ajan airueina

Aatteiden vuosisata 1800-luku

Nykyaika

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssilla on mahdollista painottaa: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Kansainvälisyyden aihekokonaisuuksia.

HI 3 Kansainväliset suhteet

Kurssi tarkastelee poliittisen historian ja kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisin tarkastelunäkökulma on demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

Kylmä sota

Uuden epävarmuuden aika

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä ja mediaosaaminen.

HI 4 Suomen historian käännekohtia

Kurssilla käydään läpi Suomen historian keskeisiä muutoksia ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muutoksiin liittyvät kriisit. Keskeistä on siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan. Kurssilla käydään läpi myös talouden ja kulttuurin murroksia.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Ruotsin ajan perintö

Suomen liittyminen Venäjään

Heräävä kansa

Taistelu valtiosta

Kahtiajaosta eheytymiseen

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

Ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen

Suomen uusi kansainvälinen asema

Kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

Suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa mm. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ,Hyvinvointi ja turvallisuus, Teknologia ja turvallisuus, Kulttuuri identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Kansainvälisyys aihekokonaisuuksia.

5.17.6. Valtakunnalliset syventävät kurssit

HI 5 SUOMI VIERAAN VALLAN ALLA - SUOMEN HISTORIA ESIHISTORIASTA VUOTEEN 1809 ASTI

Kurssi auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mihin suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri pohjaa. Keitä me olemme? Suomalainen kulttuuri on osa Itämeren alueen kulttuuria ja sitä kautta osa länsimaista kulttuuria. Kurssilla käydään läpi kulttuuriperintöämme ja sen ainutkertaisuutta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Esihistoriallinen Suomi

Suomen keskiaika

Suomi Kustaa Vaasan aikana

Suurvalta-aika

Vapauden ja hyödyn aika

Ruotsin vallasta Venäjän vallan alle

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa mm. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Hyvinvointi ja turvallisuus, Teknologia ja yhteiskunta sekä Kansainvälisyys aihekokonaisuuksia.

HI 6 Kulttuurien kohtaaminen

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä, historiaa ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa mm. Kestävä kehitys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Kansainvälisyys aihekokonaisuuksia.

5.17.7. Koulukohtaiset syventävät kurssit

HI 7 Antiikin perintö

Kurssilla tarkastellaan antiikin ja keskiajan maailmaa ja niiden välittämää perintöä länsimaiselle sivistykselle. Kurssilla tutkitaan nimenomaan eurooppalaisen kulttuurin ja sivistyksen syntyä, kehitystä ja muutosta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Mitä on antiikki?

Välimeren talousalue antiikin aikana

Antiikin maailmankuva ja ihmiskäsitys

Demokratia

Filosofia ja uskomukset

Kirjallisuus, tiede ja taide

Elämää antiikin aikana

Roomalaiset insinöörit

Antiikin sotalaitos

Antiikin kukoistus eri aikoina

Miksi antiikin maailma tuhoutui?

Mitä on keskiaika?

Keskiajan talous ja yhteiskuntajärjestelmä

Keskiajan väestö

Keskiajan kaupungit

Ristiretket Pyhään maahan

Keskiajan taide ja tiede, teknologia

Pimeä keskiaikako?

Keskiajan perintö

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa eri aihekokonaisuuksia mm. Kestävä kehitys, Hyvinvointi ja turvallisuus, Teknologia ja yhteiskunta, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Kansainvälisyys.

HI 8 Maailma tänään

Kurssi tarkastelee tämänhetkisiä kansainvälisen politiikan tapahtumia, taustoja ja muutoksia.

Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat demokratiat diktatuurien vastakohtina. Kurssi pyrkii syventämään Kansainväkiset suhteet (HI 3) -kurssissa opittuja asioita. Kurssin tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnetään eri joukkoviestimiä. Nykyistä maailmaa voi tarkastella esimerkiksi tilastojen ja talouskehityksen avulla sekä poliittisen tilanteen, maantieteen, aatteiden ja uskontojen ja myös kansainvälisten suhteiden kautta.

Kurssi arvioidaan historian valtakunnallisten syventävien kurssien tapaan, mutta arvioinnissa voidaan käyttää kokeiden asemasta opintotehtäviä, kirjoitelmia, esitelmiä ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisällöt

Kurssin keskeiset sisältöalueet ja teemat nivoutuvat kyseisen ajankohdan päivänpolttaviin aiheisiin.

Esimerkkejä mahdollisista teemoista

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia: Aktiivien kansalaisuus ja yrittäjyys, Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja mediaosaaminen sekä Kansainvälisyys.

HI 9 Ihmisoikeudet – vainojen uhrit

Ihmisoikeudet

Kurssi tarkastelee ihmisoikeuksien toteutumisprosessia ja saavutuksia. Ihmisoikeuksia lähestytään kurssin aikana lähinnä historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, mutta ei myöskään unohdeta eettistä ja oikeudellista katsantokantaa. Opiskelijat saavat kurssin aikana keskittyä heitä kiinnostaviin ihmisoikeuskysymyksiin.

Kurssi arvioidaan historian koulukohtaisten kurssien tapaan, mutta arvioinnissa voidaan käyttää kokeiden asemasta opintotehtäviä, kirjoitelmia, esitelmiä ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Ihmisoikeuksien kehitys

Nykyajan ihmisoikeudet

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Kestävä kehitys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja Kansainvälisyys.

Vainojen uhrit

Tämä osa kurssista nivoutuu monin tavoin yhteen kurssin toisen keskeisen teeman ihmisoikeuksien tarkastelun kanssa. Kurssin aikana perehdytään erääseen järjestäytyneiden yhteiskuntien synkimmistä puolista, vähemmistöihin kohdistuneisiin vainoihin. Kurssilla tarkastellaan valikoituja poliittisiin, etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuneita vainoja eri aikakausina. Tarkastelun yhteydessä perehdytään aina vainojen motiiveista niiden seurauksiin niin yksilön näkökulmasta kuin ihmisoikeuksien loukkauksina.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

SIsältö

Vainojen uhrit

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa mm. seuraavia: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Kansainvälisyys, Hyvinvointi ja turvallisuus sekä Viestintä ja mediaosaamisen aihekokonaisuuksia.

HI 10 Itsenäinen Suomi maailmanpolitiikassa – historian kertauskurssi

Kurssilla on mahdollista syventää ja kerrata Suomen historian käännekohtia - kurssin ja Kansainväliset suhteet - kurssin ( HI 3 ja HI 4 ) keskeisiä aiheita ja sitä kautta saada kokonaiskuva Maailman 1900 - luvun historian pääasioista.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Sisältö

Nuori Suomi

Maailma ajautuu sotaan

Demokratia vastaan diktatuuri

Synkät pilvet ajautuvat Euroopan ylle

Tie 2. maailmansotaan

Suomi 2. maailmansodassa

Suomen ulkopolitiikka ja uusi suunta sodan jälkeen

Eurooppa nousee sodan raunioista

Kylmä sota

Pariisin rauha 1947

Valvontakomission aika - vaaran vuodet

Suomesta täysivaltainen valtio

Kekkosen Suomi

Kylmästä sodasta liennytyksen henkäyksiin

NL:n politiikka muuttuu presidentti Gorbatsovin aikana

Itä- Eurooppa liikehtii

NL hajoaa

Muutoksen tuulet Suomessa

USA johtaa maailmaa

Uudet viholliskuvat Lähi-idässä ja maailmassa

Eurooppa yhdentyy ja yhteistyö laajenee

Aasian "tiikerit"

Maailma ja Suomi tänään

AIHEKOKONAISUUDET

Kurssilla on mahdollista painottaa seuraavia aihekokonaisuuksia: Hyvinvointi ja turvallisuus, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Kansainvälisyys, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja mediaosaaminen sekä Verkostoituminen.