Lukion opetussuunnitelma (vanha ops)
 

Opsin päävalikko


5.16. Filosofia

5.16.1. Yleistä

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.

5.16.2. Opetuksen tavoitteet ja arviointi

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

5.16.3. Aihekokonaisuudet

Tampereen normaalikoulun filosofian opetuksessa aihekokonaisuudet näkyvät seuraavasti:

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ovat esillä käsiteltäessä erityisesti yhteiskuntaetiikan kysymyksiä. Kursseilla pohditaan sitä, mikä on valtio ja mitkä ovat yksilön vaikutusmahdollisuudet erilaisissa yhteiskuntamalleissa sekä kysymys, tarvitaanko valtiota ollenkaan. Pohditaan sitä, mitä on aktiivisuus, kansalaisuus ja yrittäjyys. (FI1, FI2, FI4)

Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuudessa selvitellään mitä ylipäätään tarkoitetaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden käsitteillä ja miten ne toteutuvat kouluelämässä ja yhteiskunnassa. Pohditaan, mitä on oikeudenmukaisuus ja miten se liittyy hyvinvointiin ja turvallisuuteen. (FI1, FI2, FI4)

Kestävä kehitys -aihekokonaisuus filosofiassa keskittyy pohtimaan ko. käsitettä ja arvoja sen takana. Pohditaan, millä perusteilla yksilö valitsee kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan. Sovelletaan kysymystä Humen giljotiinin periaatteeseen. (FI2, FI6)

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ovat filosofian keskeistä ainesta. Filosofia antaa välineitä kulttuuri-identiteetin rakentamiseen ja eri kulttuurien syvärakenteiden pohtimiseen. (FI1, FI2, FI4, FI5)

Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus filosofiassa määrittelee ko. käsitteet ja analysoi niiden vaikutuksia ja ulottuvuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. (FI1, FI3, FI4, FI6)

Viestintä ja mediaosaaminen -aihekokonaisuus sisältää median kriittistä arviointia, viestinnän eettisiä ulottuvuuksia ja ko.käsitteiden määrittelyä ja problematisointia. (FI1, FI2, FI3, FI4)

5.16.4. Kurssit

Pakollinen kurssi

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

Syventävät kurssit

2. Filosofinen etiikka (FI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

4.Yhteiskuntafilosofia (FI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

5. Itämainen filosofia (FI5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

6. Argumentaatio ja retoriikka (FI6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

Kurssi toteutetaan yhteistyössä äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa. Se syventää ÄI4-kurssin sisältöjä.

Kurssilla tehdään yhteistyötä Tampereen yliopiston Historiatieteen ja filosofian laitoksen filosofiaoppiaineen kanssa. Opiskelijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan laitoksen opetukseen.

Arviointi

Arvioinnin perustana ovat läsnäolo ja annettujen tehtävien suorittaminen. Kurssi arvioidaan numeroin.

7. Käytännön filosofiaa (FI7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että

Keskeiset sisällöt

9.  Talous ja etiikka (FI09)

Kurssilla lähestytään talouselämää etiikan, talousfilosofian, psykologian, kulttuuriantropologian ja uskontojen näkökulmasta.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

KESKEISET SISÄLLÖT

ARVIOINTI

Kurssin arvioinnin perustana ovat aktiivisuus tunnilla ja erilaisten tehtävien suorittaminen. Kurssi arvioidaan numerolla.